Minun Rokkini osa 5. Lasse Kurki / Lemonator

Festareilla parasta on, jos joku näyttää lavalta persettä

Dramaattista kitarapopia soittavan Lemonatorin Lasse Kurjen mietteissä Ilosaarirock on suuri pieni festari, jossa kaikki on aina ollut hyvin. Kymmenkunta vuotta festareita kiertänyt soittaja kertoo aina arvostaneensa tapahtuman artistivalintoja sekä bändien osakseen saamaa hyvää kohtelua.


Lemonator on ollut ahkera vieras Ilosaarirockissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Helsinkiläisyhtye esiintyi festarilla ensimmäisen kerran sen 25. juhlavuonna 1996. Tuolloin esiintymisareenana oli Kerubin päätösklubi. Itse festivaalin tuon vuoden alkoholipolitiikka herätti Lemonator-keulahahmossa ihmetystä.

- Hämmästelin kuollakseni sitä, että siellä ei ollut kalja-alueita. Kaljaa sai ostaa jostain teltan kulmalta ja mennä juomaan minne halutti. Ihmettelen vieläkin miten se oli mahdollista, Lasse nauraa.

Lemonator Ilosaarirockissa 1998.

- Siinä oli hyvä fiilis, eikä siellä ollut yhtään sen enempää ongelmia ainakaan mun nähdäkseni kuin missään kalja-aluefestareilla silloin. Tuli sellanen fiilis, että miksi meidän pitää aina karsinoida kaikki tässä meidän maassa.

Sittemmin Lemonator on viihdyttänyt yleisöä itse festivaalialueen lavoilla vuosina 1997, 1998 ja 2003. Myös näiltä ajoilta nousee mieleen ensimmäiseksi virvoitusjuomiin liittyvä seikka.

- Jokunen vuosi sitten siellä oli aivan loistava backstage-alue missä myytiin luomuolutta pirun halvalla. Tai sitten se oli jopa ilmaista. En ole ihan varma kummin päin se meni. Otettiin siitä kyllä kaikki irti, se oli hirveän hyvää. Muistan tanssineeni pöydillä.

Sinänsä Kurki ei enää jaksa innostua festariartistien peruskaurasta, viinaksien kanssa läträämisestä ja backstagella hengaamisesta.

- Kun on kymmenen vuotta kiertänyt festareita, ei ole enää yhtä innoissaan siitä, että jäädään festareille ryyppäämään.


Popparina olemisen lämpö

Kurjen mielikuvissa Ilosaarirock ei ole ainoa joensuulaisen musiikkielämän voimavara.

- Mä yhdistin Kerubin, Joensuun Popmuusikot ja Ilosaarirockin sellaiseksi paketiksi. Kaiken kaikkiaan Joensuussa on aina ollut sellainen fiilis, että siellä ymmärretään popkulttuurista.

- Siellähän on ollut aina hirveän kiinnostavia bändejä esiintymässä. Ei ole koskaan satsattu siihen maailmalla kaikkein tunnetuimpaan osastoon. Silti siellä on ollut useita tosi kiinnostavia artisteja.

- Ilosaarirockin keikat on olleet aina tosi hauskoja ja Joensuuhun liittyy tosi lämpimiä ajatuksia popparina olemisesta.

Mieleen muistuu myös yksi oudompi sattuma Ilosaarirockista.

- Yhtenä vuonna siellä oli joku gimma, joka tarttui mua kädestä, kun me oltiin lähdössä Helsinkiin. Se ei oikeasti päästänyt musta irti. Se oli päättänyt että mä jään sinne. Se piti niin kovasti kiinni, että meidän miksaajan piti tulla irrottamaan se mun kädestä. Mun piti juosta bussiin pakoon, että me päästiin Helsinkiin.

Tänä vuonna Lasse ei ehdi festarin muusta annista nauttimaan, sillä Lemonator suuntaa esiintymisensä jälkeen toisille teille. Tarjonnasta mies muistaa ensimmäiseksi Blackaliciousin, mutta pari muutakin suosikkia löytyy.

- Saul Williamsin olen nähnyt kaksi kertaa keikalla ja se on ihan mielettömän hyvä. Mä en itse asiassa tiennyt, että The Darkness on tulossa sinne. Mä oon jotenkin missannut totaalisesti sen. Olen itse Darkness-faneja, ehdottomasti diggaan bändistä.


Kunnioittakaa toisianne!

Lemonator soittaa tänä vuonna varsinaisen festarin avaajana päälavalla lauantaina klo 13. Lasse toteaa, että aikaisessa soittoajankohdassa on etunsa ja haittansa.

Lasse Kurki YleX-lavalla vuonna 2003.

- Harva ihminen tulee heti aamusta festareille vaikka siellä olisi minkälaisia bändejä. Mitä mä olen tässä festareita kierrellyt ja aktiivisesti nähnyt, niin oon huomannut että vaikka olisi millaisia bändejä alkuillasta, jengiä ei ole hirveästi. Siihen pitää henkisesti valmistautua silleen, että siellä tosiaan aukaistaan sitä festaria.

- Hyvä puoli siinä on se, että kun soittaa festareiden ekana bändinä, sitä on aika vapaat kädet toteuttaa itseään setin suhteen. Sinne voi huoletta laittaa taidepaukkuja mukaan, ei tarvitse lähteä siitä, että kaikki hyppii tasajalkaa.

Ilosaarirockin settilistaa bändi ei ole vielä ehtinyt miettimään. Päälinjat ovat kuitenkin selvillä.

- Festivaalilla soitetaan kesämusiikkia kesäihmisille. Festareille mennään viihdyttämään ja itsekin viihtymään. Ei me haluta olla mitenkään hankalia festareilla. Klubeilla pystyy rakentamaan paljon intiimimpiä fiiliksiä. Festareilla isosta PA:sta on kiva soittaa rokkia. Me testaillaan Ruisrockissa miltä tuntuu soittaa ulkona ja katotaan sitten mitä tuodaan Ilosaareen.

Kurjen mukaan Lemonatorin kitaramusiikki sopii festivaaliympäristöön hyvin.

- Mun mielestä me ollaan aina oltu festaribändi. Ihmiset tykkää kuunnella rokkia festareilla. Sen on vuosien saatossa oppinut, että festareilla ei kannata liikaa hempeillä, se ei kuulu sinne. Karrikoidusti festareilla parasta on, jos lavalta joku näyttää persettä. Siitähän jengi loppujen lopuksi diggaa eniten. Sen kun pitää mielessä, niin pärjää festareilla.

Ensi viikonvaihteessa Ilosaarirockiin saapuvilta Lasse penää toisten huomioon ottamista.

- Mulla on aina se, että ihmiset pitäis toisistaan huolta, festareilla ja noin yleensä elämässä. Muistaa kunnioittaa toisia, se on tylsä sääntö, mutta se on yks mikä tuntuu usein unohtuvan kun suomalaiset kokoontuu laumassa johonkin.

- Iloitkaa, se on ehkä se suurin ohje, Lasse päättää.


Teksti: Mikko Kuronen

Kuusiosaisessa juttusarjassa laulurinteellä tulevana kesänä esiintyvät artistit kertovat Ilosaarirockiin liittyvistä muistoistaan ja kokemuksistaan, sekä siitä miltä Ilosaarirock näyttää artistin näkökulmasta.

 

< takaisin

Joensuun Popmuusikot ry, PL 240, 80101 Joensuu –