ilosaarirock 
Studio Killers on kerännyt Tähtiteltan täyteen, ja vasta juuri ennen ohjelmaan printattua esiintymisaikaa paikalle rientänyt toimittaja joutuu jäämään teltan reunamille. Muut optimistiset mattimyöhäiset puskevat ohitse raivaten tietään syvemmälle väkijoukkoon, syvemmälle Tähtiteltan pimeyteen.
Bändi antaa odottaa itseään kuin todelliset rokkitähdet ainakin. Niin odotukset kuin tunnelmakin ovat korkealla. Yleisö yltyy huutamaan ja taputtamaan aina nähdessään vilauksenkin liikettä lavalla. Valot syttyvät ja musiikki lähtee soimaan. Toimittaja, jota ei ole pituudella pilattu, ei näe kuin selkiä, niskoja ja takaraivoja. Onneksi vieressään seisoo pitkä nuorimies, joka avuliaasti kertoo, että mitä siellä lavalla oikein näkyy.
– Jotain hologrammi-tyylisiä juttuja ja joku kai eläimeks pukeutunu mies.
Studio Killers. Kuva: Terhi Hytönen.
Selvä. Levottomasti liikehtivät värivalot luovat mielikuvan diskosta. Liikkumaan ei juuri mahdu, mutta tiivis tunnelma ei tunnu yleisöä haittaavan. Toimittajan kaltainen persjalkainen ihminen voi sulkea silmänsä ja käyttää muita aistejaan. Voi tuntea musiikin sykkeen, ympäröivien ihmisten liikkeen ja hajun. Voi antaa mielikuvituksensa lentää.
Löydettyään hieman paremman paikan toimittajakin näkee lavalle aina välillä. Videoista tuttuja hahmoja ja värikkäitä animaatioita. Lentokoneita, ohjuksia, kuumailmapalloja, geometrisiä kuvioita, laulujen lyriikoita.
Yleisömeri Studio Killersin keikalla. Kuva: Lauri Hämäläinen
“We’d like to see you bounce”, kehottaa lavalla soittava hahmo ja yleisö vastaa. Ode To The Bouncerin sanat osataan ulkoa ja lauletaan mukana. Ennen True Colours -kappaletta kuulijoita kehotetaan kaivamaan puhelimensa taskusta, sytyttämään niiden valot ja heiluttamaan niitä ilmassa kuin sytyttimiä silloin joskus vanhoina hyvinä aikoina. Ainakin toimittajan edessä seisova pari herkistyy ja viettää intiimejä hetkiä biisin soidessa.
Viimeiseksi kappaleeksi jäävä Jenny laulattaa ja tanssittaa Tähtiteltan ulkopuolella saakka. Encorea ei saada, teltta tyhjenee nopeasti ja väki vaeltaa vaaleanpunaiseen kesäyöhön jatkamaan juhlaansa.
Teksti: Johanna Mikkola
Kuvat: Terhi Hytönen ja Lauri Hämäläinen
