Sunnuntaina sataa aina, vai mitenkäs se nyt menikään. No, tihkuttaa vain, ei sen enempää. Satoi tai paistoi, olemme selviytyneet työmaalle aamuvarhaisella ja polkaisseet hommat käyntiin. Suurin osa päälavan esiintyjistäkin on jo paikalla, ja olotila aikaisempien vuosien tapaan leppoisa juuri niin kuin pyhäpäivinä kuuluukin.
Lue koko artikkeli »

Yksi Ilosaarirockin odotetuimpia artisteja oli varmasti brittiläinen Porcupine Tree. Yhdeksänkymmentäluvun alussa levytysuransa aloittanut progressiivinen rockyhtye on saanut luotua itselleen vankan kulttimaineen. Heidän uusimmalla Fear Of A Blank Planet -levyllään vierailevat vanhemman polven progelegendat Robert Fripp ja Alex Lifeson.Lue koko artikkeli »

Yhden lauantai-illan odotetuimman kokoonpanon aikana niin richterin, tunnelman kuin desibelin voimakkuuksia mittaavat piirtimet suhersivat korkeata käyrää. Paulan ja Miran molemmat puolet räjäyttivät kaiken kansan iloksi loputkin pilvet laulurinteen yltä.Lue koko artikkeli »

Ensimmäisen kerran tutustuin Finntrolliin tämän kesän Tuska-festareilla. Bändin intensiivinen ja kiihkeä meno keikalla herätti kiinnostuksen. Mikä tämä on? Tätä pitää saada lisää!Lue koko artikkeli »

Joensuulaisväriä festivaaleille toi muun muassa Insomnium, joka on esitellyt melodista kuolonmetalliaan jo kolmella erinomaisella pitkäsoitolla. Tästä huolimatta yhtyettä pidetään edelleen jonkinlaisena tulevaisuuden lupauksena.Lue koko artikkeli »

Yksi ryhmä Ilosaarirockin toimivuuden takana ovat varahenkilöt. Heidän käyttöönottonsa ei aina merkitse sitä, että kaikki muut keinot on jo käytetty ja maailmanloppu on tuloillaan. He ovat yksinkertaisesti joka paikan höylinä toimivia yksilöitä, joiden hallussa oleva moniosaaminen toimii korvaamattomana valttina.Lue koko artikkeli »

Todella kovassa nosteessa oleva helsinkiläisbändi Rubik esiintyi Rekkalavalla innostuneelle yleisölle seitsemältä. Yhtye kuuluu niihin uudemman polven indierock-yhtyeisiin, jotka yhdistelevät ennakkoluulottomasti perinteistä vaihtoehtorockia ja progressiivisiivia sävyjä.Lue koko artikkeli »

Amerikkalainen metalliyhtye Terror näytti heti ensi minuuteilla, mistä kana pissii: mieleen tuli yläasteella kuulemani poikien kellaribändit. Tiukkaa mättöä, armotonta örinää, ei mitään turhia vivahteita tai suvantoja…Lue koko artikkeli »

Suomen musiikkiviennin ykkösvaltiksi profiloitunut HIM saa usein kritiikkiä pinnallisuuden, ulkonäkökeskeisyyden ja milloin minkäkin syiden vuoksi. Ilosaaressa orkesteri osoitti jälleen, että sen staraluokan status maailmalla on täysin ansaittu.
Lue koko artikkeli »

Abduktio kokosi rekkalavan eteen kohtuullisen yleisön. Tällä keikalla ehdottomasti parasta oli pitti. Yleisön keksiosan liikkeen seuraaminen vei paljolti huomiota itse bändistä. Eikö tämä ole punkissa parasta?
Lue koko artikkeli »