Töminän kosto - osa 1
Ilosaarirockin “punk- ja möykkätapahtuma” Töminä järjestettiin toista kertaa jäähallilla noin 1200 juhlijan voimin. Kuten jo viime vuonna paikalla olleet saattoivat huomata, tila ei ole tapahtumalle ollenkaan kehnompi.
Neuroottisten pelimannien soittamassa 2000-luvun 82-hardcoressa yhdistyy suvereeni taituruus ja rehellinen räkäisyys. Progeilun pilkkoma paahto oli välillä niin nopeaa, että jäähallin luontainen kaiku tahtoi vähän puurouttaa kuuntelua. Kaiken kaikkiaan jytinäsaundit tarjosivat jännittävän kuuntelukokemuksen ja neuppamannit otti ison lavan haltuun kunnialla. Metakka houkutti monipäisen joukon pogoamaan hurjasti.
Siinä missä Lighthouse Project hävisi omaperäisyydessä, se voitti tuoreessa innossa ja harjoittelemattoman oloisessa lavaesiintymisessä. “On hienoa, että Suomessa on viimeinkin coverin arvoisia bändejä”, totesi vokalisti Samuli spiikatessaan Wastedin kappaletta, ja osoitti näin paikkansa Combat Rock -perheen uusimpana jäsenenä. Runsain määrin tyylikkäitä harcorepunkkareita kerääntyi lavan läheisyyteen tarkkailemaan uutta valopilkkua.
Hiskias Möttö & Mojakka on outo lintu. Kuvitelkaa nyt konseptia: lauma punkkareita soittamassa Hiski Salomaan vanhoja hittejä ja kansanlauluihin vivahtavia versiointeja vanhoista punk-klassikoista. Kyseinen pumppu saattaa olla kotimaisen musiikkimaailman ainoa bändi, joka on esiintynyt sekä punk-keikoilla että Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Vaan miten kävi yhtyeen Töminässä? Havaintojeni mukaan lavan edustan valtasi pogoamista ja tanhuamista yhdistelevä friikkilauma. Kokemuksena keikka oli hämmentävä, mutta samalla mukaansatempaavan riemukas.
Teksti: Juha Ekholm ja Hanna Kauppinen
Kuvat: Matti Immonen