Kiteen kirkkain Nightwish

Yhytimme ennen keikan alkua Nightwishin kosketinsoittaja Tuomas Holopaisen sekä basisti-laulaja Marco Hietalan pikaiseen haastatteluun. Bändi oli saapunut aamulla Suomeen oltuaan esiintymässä Norjassa. Matka takaisin kotimaahan oli ollut pitkä: Tuomaksen osalta se oli kestänyt 18 tuntia ja Marcolla – joka tuli sentään bussin sijasta henkilöautolla – 12 tuntia.

Miehet kertovat Imaginaerum-kiertueen olleen tähän saakka kaikin puolin timanttinen. Varsinkin liveshown tekemisen tason miehet sanoivat olevan huikea. Yhtään huonoa keikkaa he eivät myönnä kiertueelle sattuneen.

Mitä sitten Ilosaarirokki miehille merkitsee? Ollaanhan lähes bändin kotiseudulla.
”Sano sinä vaan savolainen” Marco kuittaa Tuomakselle virnuillen. Tuomas kertoo, etteivät keikat yleensä jännitä, mutta Ilosaarirokki on poikkeus. Liekö osasyynä juuri kotiseutuetu. Syksyllä bändillä on tiedossa lepoa.
”En tiedä oikeasti. Demoilua.” Marco vastaa.
”Jokainen tekee vähän jotain omaa”, Tuomas jatkaa.

Toki puheeksi on aina pakko ottaa myös bändin laulajatilanne. Miehet jakavat kehuja vuolaasti bändin uuden solistin suuntaan.
”Pöllämystynythän tässä on, miten helppoa vaihto loppujen lopuksi oli.”

Jätämme kaksikon valmistautumaan illan koitokseen ja suuntaan vetämään hetkeksi happea ennen suurta h-hetkeä.

Rokkialue saa päälleen kauniin pilvipeiton ihmismassan odottaessa bändin saapumista lavalle. Ilmakin on viilentynyt sopivasti. Mikäs tässä on odotellessa. Viimeksi kun näin yhtyeen, olin viisitoista ja kuljin farkkuliivissä ja mopolla. Nyt vuosia on tullut kymmenisen lisää ja farkkuliivi on vaihtunut rokkihuppariin ja mopostakin on luovuttu jo aikoja sitten. Onhan tässä tiettyä nostalgista fiilistä. Jos on kuulija muuttunut, on sitä bändikin ennättänyt vuosien varrella. Tarja Turusen lähtöä seurasi bändin uudeksi solistiksi ruotsalainen Anette Olzon. Anetten ja yhtyeen tiet erosivat vuonna 2012, jonka jälkeen yhtyeen uudeksi solistiksi astui hollantilainen Floor Jansen. Tänään on aika näyttää Ilosaarirockin monituhatpäiselle yleisölle, mihin uusi laulaja kykenee.

Kello on kahtakymmentä vaille yksitoista, kun päälavan edusta alkaa täyttyä jo hyvää vauhtia. Istahdan pienellä nurmikentälle monen muun seuraan. Päätän kysellä hieman ennakkotunnelmia vieressäni istuvalta parilta, koska mikäpä muukaan olisi mainiompi tapa päästä festariyleisön mietteisiin.

Minna ja Aku ovat saapuneet varta vasten katsastamaan Nightwishiä.

”Tultiin katsomaan uutta laulajaa, emme ole aiemmin nähneet häntä. Mielenkiintoista. Edellisen kerran näimme yhtyeen Savonlinnan Olavinlinnassa. Siellä miljöö oli melko hulppea.”

Odottava jännitys on siis muillakin kuin itse kirjoittajalla. Kynttilämeri valaisee laululavan rappusia. Kelin pimetessä näky on varmasti melko upea. Varsinkin, kun otetaan huomioon se seikka, että yhtyeen keikat tuppaavat olemaan huipentelevia.

Kun yhtye viimeinkin saapuu lavalle yleisö villiintyy. Keikka alkaa juuri niin mahtipontisesti kuin sopii odottaakin. Yleisöä hemmotellaan heti alussa Dark Chest of  Wonders -kappaleella sekä tietenkin varsin messevällä määrällä pyroefektejä.

Neljännen kappaleen jälkeen saadaan kaikkien rakastamaa ulkomaalainen puhuu suomea -esitystä, kun solisti Floor Jansen intoutuu näyttämään suomen kielen osaamistaan.
”Kitos!”
”Hyvä ilta!”
”Mitä kulu? Hyvää?”
”Minä opiskelen suomea, mutta tosi tosi vaikeaa”.

Hetken pohdittuaan sitä, voisiko vielä mainita pari osaamaansa suomenkielistä sanaa, hän lataa yleisölle kappaleen kauneinta äidinkieltämme: ”Perkele, vittu.”

Viidentenä kappaleena ollut Storytime sai yleisön taputtamaan villisti mukana. Floorin niskalihakset tuntuvat olevan melkoista rautaa, sillä siinä määrin nainen jaksoi päätään heilutella. Jo tässä vaiheessa on selvää, että koko laulurinne on täysin myyty. Ympäriltä kuuluu jatkuvasti kehuja naisen äänestä, eikä suotta. Naisen ääni soi upeasti vaikeimmissakin kohdissa. Yli sadan keikan kiertue on hionut yhtyeen soiton tarkaksi kuin saksalaisen ompelukoneen tikkausjälki. Uskallan veikata, että juuri tämä on sitä Nightwishiä, jota moni oli tullut katsomaan. Esiintymislavalla on jatkuva valo- ja tulishow. Taustalla pyörivät kuvat tekevät oman taideteoksensa.

Bändi jaksaa vetää loppuun saakka samalla tarmolla, kuin millä aloittikin. Ja mikäpä siinä on vetäessä, kun edessä on riemusta huutava, tasajalkaa pomppiva ja suuria suosionosoituksia antava yleisö.

Keikka päättyy valtavaan ilotulitukseen. Ihmiset ovat käsinkosketeltavan innoissaan juuri kokemastaan. Taivaalta sataa päälle jäämiä paukuista, jotka ovat saaneet koko Laulurinteen peittymään harmaaseen savuun.

Mutta juuri tätähän Ilosaarirock on.
Ruudinkatkua kesäyössä loistavan keikan jälkeen.

Kiitos Nightwish.

Teksti: Lauri Hämäläinen
Kuvat: Tuukka Pakarinen