Keväällä ympäristöteknologian insinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta valmistunut Salla Aronen käveli kolme vuotta sitten Popmuusikoiden toimistolle ja kysyi harjoittelupaikkaa. Aronen pääsi aloittamaan kierrätyksen järjestämisen alusta pitäen.
— Ensimmäinen vuosi oli hämmentävää. Tehtävää oli niin paljon, enkä osannut vielä aivan kaikkea. Joka vuosi on kuitenkin kirjattu ylös kaikki mikä toimii ja mikä ei ja sen pohjalta toimintaa on parannettu.
Iso muutos kierrätyksessä oli kierrätysneuvojien mukaantulo. Parina viime vuonna neuvojia oli noin parikymmentä ja tänä vuonna neuvojia on jo tuplasti enemmän, lähes 50, kaikki heistä ovat talkoolaisia. Aronen kouluttaa ja motivoi heidät aina kierrätyksen tärkeydestä lähtien jätteiden lajitteluun. Neuvojat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin ja opastavat heitä lajittelemaan jätteet kädestä pitäen.
— Neuvojat aukaisevat oikean roskiksen valmiiksi asiakkaalle ja varmistavat näin, että roska oikeasti menee sinne. Ilman neuvojia ei tulisi laadukasta jätettä.
Aronen muistaa siivoojien viime vuoden työpanoksen vaikutukset kierrätykseen. Siivoojat pitivät nurmikot siistinä ja se nosti festarikansan kynnystä sotkea. Roskat menivät entistä helpommin roskiksiin.
Festarikansasta löytyy monenlaista kierrättäjää. Osa vaatii jätteiden kierrätystä ja toiset ovat taas huolimattomampia. Varsinkin ruokailuvälineiden kierrättämisessä on saatu aikaan jopa väittelyjä.
— Ruokakojujen lautaset ja haarukat ovat biohajoavia, mutta osa haarukoista on ollut aivan tavallisten muovihaarukoiden näköisiä. Kun neuvoja kertoi asiakkaalle niiden kuuluvan biojätteisiin, asiakas oli eri mieltä ja sanoi ottavansa haarukan mukaansa ja kompostoivansa sen itse, jotta näkee hajoaako se oikeasti, Aronen naurahtaa.



