Töminän taival jatkuu
Jo perinteeksi muodostuneen Töminän kohtalo oli viime kesänä epäselvä: uusi kakkoslavan teltta todettiin marginaalimusiikkia esittelevälle tapahtumalle liian suureksi. Tilanne on kuitenkin saatu vuoden aikana ratkaistua, ja niinpä tämänkin kesän Rokkiperjantaina päästään nauttimaan tuhti annos äänekästä ja asenteellista musiikkia.
Perinteisesti Ilosaarirockin perjantaina järjestetyn Töminä-klubin historia ulottuu peräti kahdentoista vuoden päähän. Idea marginaalisempaa musiikkia esittelevän klubin järjestämiseen kyti joensuulaisen musiikin monitoimimiehen Kimmo Suomalaisen päässä.
Kun Ilosaarirock toimi 80-luvulla vielä alkuperäisessä sijainnissaan Ilosaaressa, järjestettiin festivaalia edeltävänä perjantaina usein HC/Punk-painotteinen ilmaiskonsertti; nämä tapahtumat toimivat suurena innoittajana Töminän ensiaskelille.
Ensimmäisenä vuotenaan nykyinen Töminä järjestettiin nimellä Indie-ilta. Tuolloin tapahtuma järjestettiin raviradan katsomorakennuksen alahallissa. Tapahtuma oli loppuunmyyty, ja ulos jäi lukuisia ihmisiä jotka olisivat mielineet päästä kuuntelemaan värikästä esiintyjäkaartia (ensimmäisessä tapahtumassa esiintyivät muun muassa HC Andersen, Terveyskeskus ja Isebel's Pain).
Seuraavana vuonna tapahtuma järjestettiinkin jo itse festivaalialueella, tuolloisessa kakkoslavan teltassa. Tämän jälkeen palattiin raviradalle vielä kerran, kunnes Ilosaarirockin 25-vuotisjuhlan yhteydessä tehty aluelaajennus takasi Töminälle hyvät puitteet järjestää tapahtuma festivaalialueella.
Vuosien varrella Töminässä on esiintynyt artisteja, jotka sittemmin ovat nousseet festivaalin päälavalle asti. Aivan ensimmäisessä Töminässä esiintyi Tehosekoitin. Pienempää suosiota nauttiessaan Töminässä ovat esiintyneet myös Apulanta, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, sekä Kotiteollisuus.
Tunnelman pääosassa yleisö
Viime kesänä Töminä oli totisen paikan edessä. Aiempi kakkoslavan teltta vaihdettiin uuteen, yleisökapasiteetiltaan huomattavasti suurempaan telttaan, joka osoittautui aivan liian suureksi siihen nähden, että kyseessä on marginaalitapahtuma.
Viimekesäisen Ilosaarirockin alla tiedotettiin, ettei Töminä enää jatka nykymuodossaan. Hätäisimmät ehtivät tulkitsemaan tiedon siten, että tapahtuma on tullut tiensä päähän. Töminä kuitenkin järjestetään tänäkin vuonna. Areenaksi tapahtumalle löytyi festivaalialueen lähellä sijaitseva jäähalli – jäähallissa järjestetään myös lauantain Metelliklubi ja sunnuntain Päätösklubi.
– Koska korvaavasta tilasta ei ollut mitään hajua, niin eipä viime kesänä voinut siirrostakaan uutisoida, selittää Töminän puuhamies Kimmo Suomalainen.
– Festivaalikokonaisuutta ajatellen oli tuhlausta se, että sellainen jättiareena oli marginaalimusiikin esitystilana. YleX-lavana tunnettu teltta on kolkko ja turhan suureellinen Töminälle, siitä ei pääse mihinkään.
– Kuitenkin siinä viime vuoden Töminässä alkoi jo pitkin iltaa tulla sellainen olo, että eihän tämä nyt saatana tähän voi loppua. Yleisöä oli noin 2000 ja kaikki tuntuivat viihtyvän. Toiverikkaassa mielentilassa kehotin sitten loppuillasta juontajaamme Heikkiä kertomaan yleisölle, että ensi kesänä nähdään.
Ilosaarirockin päätyttyä Suomalainen keräili hiljaa energiaa pattereihinsa, ja sitten alkoi sopivan tilan metsästys yhdessä muun festivaaliorganisaation kanssa.
– Jäähalliin päädyttiin siksi, että ei kerta kaikkiaan ollut sopivampaakaan tarjolla. Piti myös miettiä tilannetta siltä kannalta, että kaikki klubit järjestetään samassa paikassa.
Suomalainen myöntää, ettei jäähalli ole Töminälle varsinainen unelmapaikka, mutta lisää samaan hengenvetoon että spekulointi sopivimmasta paikasta on loppujen lopuksi turhaa.
– Kyllä sen tunnelman tekevät lopulta läsnäolijat yhdessä. Bändit, henkilökunta ja ennen kaikkea yleisö.
Töminä osa festivaalikokonaisuutta
Suomalaisen mukaan oleellisia muutoksia Töminän luonteessa ei ole alkuajoista lähtien tapahtunut. Musiikillisen linjan pohja on edelleen punkissa ja hardcoressa, joskin tapahtumassa on vuosien varrella nähty sellaisiakin marginaaliyhtyeitä, joiden musiikilliset lähtökohdat ovat muualla: esimerkiksi pyykinkuivaustelineillä musisoiva Cleaning Women ja instrumentaaligroovea tarjoileva Aavikko.
– Olemme aina koettaneet piristää iltaa muullakin mekkalan sekaan sopivalla musiikilla. Paikallisen bändin iltaan mahduttaminen on myös asia josta emme ole tinkineet. Meillä on aina ollut Ilosaarirockin parhaat bändit!
– Viime vuosien punkhenkisyyttä ei ehkä tunnista niin helposti, koska nimekkäimmät esiintyjät eivät ole varsinaisesti olleet punkbändejä, mutta esimerkiksi viime vuoden bändeistä yli puolet oli sitä itseään. Meteliä, nopearytmistä ja asenteellista musiikkia tulee olemaan jatkossakin.
Suomalainen sanoo Töminän toimivan tapahtumana melko lailla käsi kädessä itse festivaalin kanssa: kumpikin tukee toinen toistaan.
– Jos ei festivaalilla ole yhtään Töminä-yleisölle mieleistä musiikkia, niin tuskinpa saamme nauttia näistä viime vuosien yleisömääristä. Ja jos ei Töminä houkuttelisi muutamaa punkkaria paikalle, niin ei kai se festivaaliohjelman punkbändikään nauttisi niin suurta suosiota. Kokonaisuutta yhtä kaikki.
Rock-tähteyden huonoja puolia Suomalainen ei omien sanojensa mukaan ole tapahtumaa järjestäessään joutunut kohtaamaan. Sen sijaan mies kehuu nähneensä monta taitavaa bändiä ja tavanneensa lukuisia ihmisiä, jotka nauttivat vilpittömästi tekemisistään.
Töminään liittyviä ehdottomia huippuhetkiä Suomalainen ei osaa erikseen nimetä.
– Jokainen järjestetty Töminä on ollut omalla tavallaan hienoin hetki. Jokaisen jälkeen olen ollut sekä onnellinen että helpottunut.
– Keikkoja olen juossut katsomassa sen mitä olen ehtinyt, mutta stressaajaluonteena en ole ehtinyt antautua kuuntelemaan yhtään kokonaista esitystä. Hienointa kaikessa on se, että olen saanut kymmenittäin uusia ystäviä tätä tehdessäni.
teksti: Ville Karttunen
kuvitus: Tomi Riionheimo
Takaisin Kohti Rokkia -sivulle